Mitä eroa on lisäaineella ja hitsiaineella?

Mitä eroa on lisäaineella ja hitsiaineella?

Informatiivinen lisä- ja hitsiaineopas

Ei ole epätavallista, että uudet hitsaajat sekoittavat lisäaineen ja hitsiaineen. Tämä blogissa käymme läpi lisäaineen ja hitsiaineen väliset erot.

Lisäaine

Lisäaineita käytetään kahden tiiviisti toisiaan vasten olevan materiaalin välisen tilan täyttämiseen hitsauksessa ja juottamisessa. Nämä seokset tai seostamattomat metallit sulavat kuumennettaessa ja virtaavat kahden tiiviisti toisiaan vasten olevan materiaalin välisiin rakoihin luoden hitsaus- tai juotosliitoksen. Lisäaineiden sulamispiste ja virtausominaisuudet mahdollistavat kapillaarisen leviämisen valmisteltuihin liitoksiin.

Lisäaineista valmistetut saumat täyttävät mm. korroosionkestävyyttä, lujuutta ja kestävyyttä koskevat käyttövaatimukset. Ne täyttävät myös lähes kaikki American Society for Testing Materials (ASTM), American Welding Society (AWS) ja ISO-standardien vaatimukset.

Tavanomaisia lisäaineita ovat hopea, tina, lyijytön, lyijy, kadmiumiton, nikkeli, kupari, alumiini ja kulta. Lisäaineita on saatavana tahnamuodossa ja kiinteässä muodossa (kuten aihiona, jauheena, laattana, lankana ja renkaina). Fuusiolisäaineet jauhetaan ensin jauheeksi ja sekoitetaan sitten juoksutteen kanssa tahnaksi.

Kuinka lisäaine lisätään

Hitsausprosessin aikana elektrodista lisätään lisäainetta hitsattavaan liitokseen. Lisäainetta kuluu hitsausprosessissa (kaasukaarihitsaus (GMAW) umpi- tai täytelangalla, puikkohitsaus (SMAW), metallitäytelankahitsaus (FC/MCAW) tai jauhekaarihitsaus (SAW). Plasmahitsauksessa (PAW) ja TIG-hitsauksessa (GTAW) liitokseen voidaan lisätä lisäainetta myös pelkkänä lisäainelankana, jota ei ole kytketty sähköisesti.

Hitsausprosessin aikana valokaaren tuottama lämpö sulattaa lisäaineen ja perusmetallin pinnan. Sulaneet materiaalit yhdistyvät muodostaen hitsisulan, joka jäähtyessään ja jähmettyessään muodostaa hitsiliitoksen. Lisäaineen kemiallinen koostumus muuttuu siis lopullisessa liitoksessa, kun siihen lisätään perusmateriaalista sulatettua metallia.

Huom:Hitsattavaa, juotettavaa tai leikattavaa metallia tai metalliseosta kutsutaan perusmetalliksi.

Hitsiaine

Hitsiaine on hitsausliitoksessa oleva materiaali, joka on sulanut hitsausprosessissa ja sitten jähmettynyt uudelleen. Se on yleensä perusmetallin ja lisäaineen seos, jossa on lisäksi kulutustarvikkeiden juoksutteen sisältämiä lisäaineita.

Joissakin hitsausmenetelmissä (laserhitsaus, autogeeninen kaarihitsaus, vastushitsaus ja elektronisuihkuhitsaus), joissa hitsisulaan ei lisätä lisäainetta, hitsiaineella on sama koostumus ja ominaisuudet kuin perusmetallilla.

Kun hitsausprosessin aikana ei lisätä lisäainetta (laserhitsaus, kaasuhitsaus, vastushitsaus ja elektronisuihkuhitsaus), hitsiaineen kemiallinen koostumus ja ominaisuudet ovat samat kuin perusmetallin. Jos hitsisulaan lisätään lisäainetta, hitsiaineen koostumus ja ominaisuudet poikkeavat perusmetallista. Tällaisissa tapauksissa hitsisulalla on yleensä sekä lisäaineen että perusmetallin ominaisuudet.

Jähmettyneen hitsiaineen mekaaniset ja kemialliset ominaisuudet perustuvat perusmetalliin ja lisäaineeseen (elektrodiin).

Lopullisen hitsiaineen koostumus riippuu:

  • perusmetallin koostumuksesta
  • lisäaineen koostumuksesta
  • hitsiaineen, suojakaasun tai juoksutteen jne. välisestä kemiallisesta reaktiosta

ESAB tarjoaa laajan valikoiman lisäaineita, joista voit valita sopivan sovelluksesi ja hitsaustyypin mukaan.